C-8/01 - Taksatorringen
Printed via the EU tax law app / web
Arrêt de la Cour
Asia C-8/01
Assurandør-Societetet, joka edustaa Taksatorringeniä,
vastaan
Skatteministeriet
(Østre Landsretin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
«Kuudes arvonlisäverodirektiivi – 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohta ja 13 artiklan B kohdan a alakohta – Riippumattomien yhteenliittymien suorittamien palvelujen sellainen vapautus arvonlisäverosta, joka ei ole omiaan johtamaan
kilpailun vääristymiseen – Vakuutustoiminnan ja vakuutustoimintaan liittyvien vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen suorittamien palvelujen vapautus – Moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset, jotka suorittaa yhdistys jäseninään olevien vakuutusyhtiöiden puolesta»
|
Julkisasiamies J. Mischon ratkaisuehdotus 3.10.2002 |
| | |
| | | |
|
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 20.11.2003 |
| | |
| | | |
Tuomion tiivistelmä
- 1..
- Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Kuudennessa direktiivissä säädetyt vapautukset – Vakuutustoiminnan ja vakuutustoimintaan liittyvien vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen suorittamien palvelujen vapautuksen
käsite – Moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset, jotka suorittaa yhdistys jäseninään olevien vakuutusyhtiöiden puolesta, eivät kuulu
kuudennen direktiivin soveltamisalaan
(Neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan a alakohta)
- 2..
- Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Liikevaihtoverot – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Kuudennessa direktiivissä säädetyt vapautukset – Sellaisten riippumattomien yhteenliittymien, jotka harjoittavat arvonlisäverotonta toimintaa suorittaakseen palveluja jäsenilleen,
suorittamien palvelujen vapautus – Edellytykset – Kilpailun vääristymistä koskevan riskin puuttuminen – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään tilapäisestä vapautuksesta – Hyväksyttävyys – Edellytykset
(Neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohta)
- 1.
Kuudennen direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan a alakohtaa on tulkittava niin, että moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset,
joita suorittaa jäsentensä puolesta yhdistys, jonka jäsenet ovat vakuutusyhtiöitä, eivät ole vakuutustoimintaa tai vakuutustoimintaan
liittyviä vakuutuksenvälittäjän tai vakuutusasiamiehen suorittamia palveluja kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä.
Vakuutustoiminnalle nimittäin on yleisesti hyväksytyn mukaisesti ominaista, että vakuutuksenantaja sitoutuu ennakolta maksettua
vakuutusmaksua vastaan suorittamaan vakuutetulle vakuutustapahtuman sattuessa korvauksen, josta on sovittu sopimusta tehtäessä.
Tämän määritelmän mukaisesti vakuutustoiminta edellyttää luonteensa vuoksi vakuutuspalvelun tarjoajan ja henkilön, jonka riskit
vakuutuksella katetaan, eli vakuutetun välistä sopimussuhdetta. On kuitenkin todettava, että yhdistyksellä, jonka jäsenet
ovat vakuutusyhtiöitä ja joka suorittaa moottoriajoneuvojen vahinkotarkastuksia jäsentensä puolesta, ei ole sopimussuhdetta
vakuutettuihin. ks. 39, 41, 42 ja 46 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta
- 2.
Kuudennen direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa on tulkittava niin, että kyseiseen säännökseen
perustuva arvonlisäverovapautuksen myöntäminen yhdistykselle, joka täyttää kaikki muut kyseisen säännöksen mukaiset edellytykset,
on evättävä, jos on olemassa todellinen vaara, että vapautus sinänsä voi välittömästi tai tulevaisuudessa aiheuttaa kilpailun
vääristymistä. Kansallinen lainsäädäntö, jossa sallitaan tilapäisen vapautuksen myöntäminen, kun on epäselvää, voiko kyseinen
vapautus myöhemmin johtaa kilpailun vääristymiseen, ei ole ristiriidassa kyseisen säännöksen kanssa edellyttäen, että vapautus
uudistetaan niin kauan kuin asianomainen täyttää mainitun säännöksen mukaiset edellytykset. ks. 65 ja 69 kohta sekä tuomiolauselman 2 ja 3 kohta
-
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)
20 päivänä marraskuuta 2003 (1)
Kuudes arvonlisäverodirektiivi – 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohta ja 13 artiklan B kohdan a alakohta – Riippumattomien yhteenliittymien suorittamien palvelujen sellainen vapautus arvonlisäverosta, joka ei ole omiaan johtamaan
kilpailun vääristymiseen – Vakuutustoiminnan ja vakuutustoimintaan liittyvien vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen suorittamien palvelujen vapautus – Moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset, jotka suorittaa yhdistys jäseninään olevien vakuutusyhtiöiden puolesta
Asiassa C-8/01,
jonka Østre Landsret (Tanska) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä
kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa
Assurandør-Societetet, joka edustaa Taksatorringeniä,
vastaan
Skatteministeriet
ennakkoratkaisun jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta ─ yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen
määräytymisperuste ─ 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 13 artiklan
A kohdan 1 alakohdan f alakohdan ja 13 artiklan B kohdan a alakohdan tulkinnasta,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),,
toimien kokoonpanossa: tuomari P. Jann, joka hoitaa viidennen jaoston puheenjohtajan tehtäviä sekä tuomarit A. La Pergola ja S. von Bahr (esittelevä tuomari),
julkisasiamies: J. Mischo,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies H. A. Rühl,
ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
- ─
Assurandør-Societetet, joka edustaa Taksatorringeniä, edustajanaan advokat M. Svanholm ja advokat R. Philip,
- ─
Tanskan hallitus, asiamiehenään J. Molde, avustajanaan advokat K. Lundgaard Hansen,
- ─
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään G. Amodeo, avustajanaan barrister A. Robertson,
- ─
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään R. Lyal ja N. B. Rasmussen,
ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,
kuultuaan Assurandør-Societetetin, joka edustaa Taksatorringeniä, edustajinaan M. Svanholm ja R. Philip, Tanskan hallituksen,
asiamiehenään K. Lundgaard Hansen, ja komission, asiamiehinään R. Lyal ja T. Fich, 27.6.2002 pidetyssä istunnossa esittämät
suulliset huomautukset,
kuultuaan julkisasiamiehen 3.10.2002 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
- 1
Østre Landsret on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 20.12.2000 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen
10.1.2001, EY 234 artiklan nojalla viisi ennakkoratkaisukysymystä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta
─ yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste ─ 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston
direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1; jäljempänä kuudes direktiivi) 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan ja 13 artiklan
B kohdan a alakohdan tulkinnasta.
- 2
Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Assurandør-Societetet (vakuutusyhtiöiden yhdistys), joka edustaa
Taksatorringeniä (jäljempänä Taksatorringen), ja Skatteministeriet (Tanskan veroministeriö) ja joka koskee sitä, että viimeksi
mainittu ei ole vapauttanut Taksatorringenin toimintaa arvonlisäverosta.
-
- Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yhteisön lainsäädäntö
- 3
Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdassa säädetään seuraavaa: Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut liiketoimet edellytyksillä, joita ne asettavat vapautusten oikeaksi
ja selkeäksi soveltamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi, edellä sanotun kuitenkaan
rajoittamatta yhteisön muiden säännösten soveltamista:─ ─
- f)
sellaisten riippumattomien yhteenliittymien, joiden toiminta on vapautettu arvonlisäverosta tai joiden toiminta ei kuulu arvonlisäveron
soveltamisalaan, jäsenilleen suorittamat palvelut, jotka ovat välittömästi tarpeellisia näiden toiminnalle, jos nämä yhteenliittymät
vaativat jäseniltään korvaukseksi ainoastaan kunkin osuuden yhteisistä kustannuksista, edellyttäen, että tällainen vapautus
ei ole omiaan johtamaan kilpailun vääristymiseen.
- 4
Kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohdassa säädetään seuraavaa: Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut liiketoimet edellytyksillä, joita ne asettavat vapautusten oikeaksi
ja selkeäksi soveltamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi, edellä sanotun kuitenkaan
rajoittamatta yhteisön muiden säännösten soveltamista:
- a)
vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnat, mukaan lukien näihin liiketoimiin liittyvät vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen
palvelujen suoritukset.
- 5
Toimenpiteistä sijoittautumisvapauden sekä palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi vakuutusasiamiesten
ja vakuutuksenvälittäjien (ryhmästä 630 ISIC) toiminnassa, sekä erityisesti kyseistä toimintaa koskevista siirtymätoimenpiteistä
13 päivänä joulukuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 77/92/ETY (EYVL 1977, L 26, s. 14) 2 artiklan 1 kohdassa säädetään
seuraavaa: Tätä direktiiviä sovelletaan seuraavaan toimintaan, joka kuuluu sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetun yleisen
toimintaohjelman liitteessä III mainittuun ryhmään ISIC ex 630:
- a)
sellaisten henkilöiden ammatilliseen toimintaan, jotka, toimien täysin vapaasti yrityksen valinnassa, saattavat riskien vakuuttamis-
tai jälleenvakuuttamistarkoituksessa yhteen vakuutusta tai jälleenvakuutusta etsiviä henkilöitä sekä vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä,
valmistelevat vakuutus- tai jälleenvakuutussopimusten tekoa ja avustavat tarvittaessa mainittujen sopimusten hoidossa ja täytäntöönpanossa,
erityisesti korvaustapauksissa;
- b)
sellaisten henkilöiden ammatilliseen toimintaan, joille on yhden tai useamman sopimuksen nojalla annettu toimintaohjeet tai
jotka on valtuutettu toimimaan yhden tai useamman vakuutusyrityksen nimissä tai puolesta, tai ainoastaan puolesta, heidän
esitellessään vakuutussopimuksia, laatiessaan sopimusehdotuksia, valmistellessaan vakuutussopimusten tekoa tai tehdessään
vakuutussopimuksia, tai avustaessaan niiden hoidossa ja täytäntöönpanossa, erityisesti korvaustapauksissa;
- c)
muiden kuin a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden toimintaan, jotka, toimiessaan tällaisten henkilöiden puolesta,
suorittavat muun muassa valmistelutyötä, esittelevät vakuutussopimuksia tai keräävät vakuutusmaksuja edellyttäen, ettei mitään
yleisöön kohdistuvia tai yleisön tekemiä vakuutussitoumuksia anneta osana kyseistä toimintaa.
Kansallinen lainsäädäntö
- 6
Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohta ja 13 artiklan B kohdan a alakohta on saatettu osaksi Tanskan
lainsäädäntöä momslovin (arvonlisäverolaki) 13 §:n 1 momentin 10 ja 20 kohdalla. Sen säännösten mukaan arvonlisäverosta ovat
vapautettuja:
- 10)
vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta, mukaan lukien tähän toimintaan liittyvät vakuutuksenvälittäjien ja vakuutusasiamiesten
palvelujen suoritukset;
─ ─
- 20)
sellaisten riippumattomien yhteenliittymien, joiden toiminta on vapautettu arvonlisäverosta tai joiden toiminta ei kuulu arvonlisäveron
soveltamisalaan, jäsenilleen suorittamat palvelut, jotka ovat välittömästi tarpeellisia näiden toiminnalle, jos nämä yhteenliittymät
vaativat jäseniltään korvaukseksi ainoastaan kunkin osuuden yhteisistä kustannuksista, edellyttäen, että tällainen vapautus
ei ole omiaan johtamaan kilpailun vääristymiseen.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
- 7
Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että Taksatorringen on yhdistys, jonka jäsenet ovat pieniä ja keskisuuria vakuutusyhtiöitä,
joilla on lupa myöntää moottoriajoneuvovakuutuksia Tanskassa. Yhdistyksessä on noin 35 jäsentä.
- 8
Taksatorringenin tarkoituksena on suorittaa jäsentensä puolesta moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset Tanskassa. Jäsenten
on käytettävä Taksatorringenin palveluja Tanskassa tapahtuneiden ajoneuvovahinkojen osalta.
- 9
Taksatorringenin toimintaan liittyvät menot jaetaan jäsenten kesken siten, että kunkin jäsenen yhdistyksen palveluista suorittamat
maksut vastaavat tarkalleen tämän jäsenen osuutta yhteisistä menoista.
- 10
Jäsenet voivat erota Taksatorringenistä kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
- 11
Kun vakuutuksenottajalle kuuluva ajoneuvo on vahingoittunut ja se on korjattava Taksatorringenin jäsenyhtiön kustannuksella,
vakuutuksenottaja tekee vahinkoilmoituksen, jonka hän toimittaa valitsemaansa korjaamoon vahingoittuneen ajoneuvon kanssa.
Korjaamo tutkii vahingoittuneen ajoneuvon ja pyytää sen jälkeen Taksatorringenin paikallisesta vahinkotarkastuskeskuksesta
asiantuntijaa (jäljempänä vahinkotarkastaja) tarkastamaan ajoneuvon.
- 12
Vahinkotarkastaja arvioi moottoriajoneuvolle aiheutuneen vahingon keskusteltuaan korjaamon kanssa. Hän laatii yksityiskohtaisen
tarkastuskertomuksen, jossa on suoritettavan työn kuvaus ja tiedot vahingon korjaamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista.
Korjaamisen on tapahduttava tarkastuskertomuksen mukaisesti. Jos korjaamo huomaa korjaustöiden aikana, että tarkastuskertomuksessa
esitetyt tiedot eivät vastaa todellisia vahinkoja, sen on otettava yhteyttä vahinkotarkastajaan sopiakseen tarkemmin tarkastuskertomuksen
mahdollisesta muuttamisesta.
- 13
Jos vahingoittuneen ajoneuvon korjauskustannukset ovat alle 20 000 Tanskan kruunua (noin 2 700 euroa), vakuutusyhtiö maksaa
tarkastuskertomuksessa esitetyn rahamäärän suoraan korjaamolle välittömästi töiden päättymisajankohdan jälkeen. Tarkastuskertomus
vastaa laskua kyseisestä työstä. Jos korjauskustannukset ovat yli 20 000 Tanskan kruunua, korjaamo laatii laskun, joka vahinkotarkastajan
on hyväksyttävä ennen kuin vakuutusyhtiö maksaa laskun korjaamolle.
- 14
Jos kyse on lunastukseen johtavasta vahingosta eli vahingosta, jonka korjauskustannukset ylittävät 75 prosenttia ajoneuvon
käyvästä arvosta, vahinkotarkastaja sopii vakuutuksenottajan kanssa korvaussummasta, joka vastaa vastaavan uuden ajoneuvon
hankintahintaa. Vahinkotarkastaja laatii tällöin korvauslaskelman, jonka perusteella vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutuksenottajalle.
Sen jälkeen kun vahinkotarkastaja on pyytänyt tarjouksia vahingoittuneesta ajoneuvosta, huolehtinut ajoneuvon myymisestä ja
toimittanut myyntihinnan vakuutusyhtiöön, asia on Taksatorringenin osalta käsitelty loppuun.
- 15
Taksatorringenin palveluksessa olevat vahinkotarkastajat käyttävät Autotaks-nimistä ATK-järjestelmää, joka mahdollistaa vahinkojen
arvioinnin. Tätä järjestelmää ovat käyttäneet Tanskassa vuodesta 1990 lukien kaikki vakuutusyhtiöt, jotka myöntävät autovakuutuksia.
Vaikka tanskalaisilla autokorjaamoilla ei ole mitään oikeuksia Autotaks-järjestelmään, ne ovat kuitenkin vakuutusyhtiöiden
kanssa tekemissään sopimuksissa suostuneet sen soveltamiseen.
- 16
Autotaks-järjestelmä perustuu kansainväliseen tietojärjestelmään, jonka omistaa sveitsiläinen yhtiö, joka myöntää käyttäjille
käyttölupia. Tanskassa kyseisen järjestelmän käyttöoikeudet kuuluvat Forsikring & Pensionille, joka on muun muassa vakuutusyhtiöiden
toimialayhdistys ja joka jatkoi Automobilforsikringsselskabernes Fællesrådin (ajoneuvovakuutusyhtiöiden yhteinen neuvosto)
Autotaks-järjestelmään liittyviä toimintoja, kun viimeksi mainittu lopetti toimintansa 1.1.1999.
- 17
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, ettei ole mitään estettä sille, että vakuutusyhtiö, joka on Forsikring &
Pensionin jäsen, antaa riippumattoman alihankkijan tehtäväksi vahinkotarkastuspalvelujen suorittamisen ja antaa kyseiselle
alihankkijalle oikeuden käyttää Autotaks-järjestelmää siten, että tämä suorittaa käytöstä tarvittaessa maksun Forsikring &
Pensionille.
- 18
Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee myös, että Taksatorringen sai aluksi joulukuussa 1992 Told- og Skattestyrelseniltä (vero-
ja tullihallitus) tilapäisen luvan harjoittaa toimintaansa ilman velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.
Lukuisilta yrityksiltä tulleiden kantelujen johdosta kyseinen tilapäinen lupa peruutettiin 30.9.1993. Ennakkoratkaisua pyytänyt
tuomioistuin täsmentää kuitenkin, että kävi ilmi, että kanteluja tehneet yritykset eivät tarjonneet ajoneuvojen vahinkotarkastuspalveluja
eikä niillä myöskään ollut konkreettisia suunnitelmia tällaisten palvelujen tarjoamiseksi.
- 19
Taksatorringen jätti näin ollen uuden hakemuksen arvonlisäverovelvollisuudesta vapauttamiseksi, jonka Told- og Skatteregion
Hvidovre (Hvidovren alueellinen tulli- ja verovirasto) (Tanska) kuitenkin hylkäsi. Told- og Skattestyrelsen pysytti tämän
päätöksen, minkä vuoksi Taksatorringen saattoi asian Momsnævnetin (arvonlisäveroasioissa toimivaltainen lautakunta) käsiteltäväksi.
- 20
Momsnævnetissä Taksatorringen esitti, että sen harjoittama toiminta ei ole arvonlisäverollista momslovin 13 §:n 1 momentin
20 kohdan perusteella.
- 21
Momsnævnet pysytti 4.4.1997 tekemässään päätöksessä Told- og Skattestyrelsenin päätöksen, jolla se oli hylännyt verovelvollisuudesta
vapauttamista koskevan hakemuksen, ja katsoi erityisesti, että verottomuus voisi johtaa kilpailun vääristymiseen, koska Taksatorringenin
tarjoamat vahinkotarkastuspalvelut eivät periaatteessa eronneet muista vahinkotarkastuspalveluista ja koska Taksatorringenin
tarjoamat palvelut olivat sellaisia, että niitä voivat tarjota myös muut, siitä riippumattomat vahinkotarkastajat. Vaikka
oletettaisiin, että verottomuudesta ei aiheutunut kilpailun vääristymistä sillä hetkellä, tämä ei johtunut Taksatorringenin
palvelujen luonteesta vaan siitä, että Taksatorringenin jäsenyritykset itse estivät Taksatorringenin sääntöjen kautta tällaisen
kilpailun.
- 22
Taksatorringen nosti Østre Landsretissä kanteen Momsnævnetin päätöksestä.
- 23
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, että Taksatorringen on esittänyt kanteensa tueksi erityisesti, että sen tarjoamien
kaltaiset palvelut kuuluvat kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohdassa säädetyn vakuutustoimintaan sovellettavan
vapautuksen piiriin tai toissijaisesti että ne olisi vapautettava saman säännöksen nojalla vakuutustoimintaan liittyvinä palveluina,
joita vakuutuksenvälittäjät tai vakuutusasiamiehet suorittavat. Lisäksi Taksatorringen katsoo, että yritykseltä, joka täyttää
kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut muut edellytykset, ei voida evätä arvonlisäverovapautusta,
jos kyseinen vapautus ei aiheuta tällä hetkellä kilpailun vääristymistä eikä konkreettista kilpailun vääristymisen vaaraa
ole.
- 24
Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan asianosaiset ovat samaa mieltä siitä, että kun Taksatorringenille ei myönnetty
vapautusta verovelvollisuudesta, vapautus ei vielä ollut johtanut kilpailun vääristymiseen eikä konkreettista kilpailun vääristymisen
vaaraa ollut.
- 25
Näissä olosuhteissa Østre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat viisi
ennakkoratkaisukysymystä:
- 1)
Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta ─ yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen
määräytymisperuste ─ 17 päivänä toukokuuta 1977 annettua kuudetta neuvoston direktiiviä 77/388/ETY ja erityisesti sen 13 artiklan
B kohdan a alakohtaa tulkittava niin, että vahinkotarkastuspalveluja, jotka yritys suorittaa jäsenilleen, on pidettävä tässä
säännöksessä tarkoitettuna vakuutustoimintana tai siinä tarkoitettuina vakuutustoimintaan liittyvinä vakuutuksenvälittäjän
ja vakuutusasiamiehen palveluina?
- 2)
Onko kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa tulkittava niin, että arvonlisäverovapautus
on myönnettävä sellaisille palveluille, jotka yritys ─ joka muilta osin täyttää tässä säännöksessä asetetut vapautuksen edellytykset
─ suorittaa omille jäsenilleen, jos ei voida osoittaa, että vapautus on jo johtanut tai konkreettisesti uhkaa johtaa kilpailun
vääristymiseen, vaan on ainoastaan mahdollista, että kilpailu vääristyy?
- 3)
Onko kysymykseen 2 vastattaessa merkitystä sillä, miten vähäisenä kilpailun vääristymisen mahdollisuutta on pidettävä, eli
esimerkiksi sillä, että mahdollisuus ei ole realistinen?
- 4)
Onko kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan kanssa ristiriidassa se, että kansallisen
oikeuden mukaan on mahdollista antaa tässä direktiivin säännöksessä tarkoitettu arvonlisäverovapautus ajallisesti rajoitettuna,
jos on epäselvää, missä määrin vapautus voi myöhemmin johtaa kilpailun vääristymiseen?
- 5)
Onko kysymyksiin 1 ja 2 annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, että suurimpien vakuutusyhtiöiden osalta vahinkotarkastuspalveluista
huolehtivat näiden vakuutusyhtiöiden palveluksessa olevat omat vahinkotarkastajat ja että nämä palvelut ovat näin ollen arvonlisäverottomia?
Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys
- 26
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisessä kysymyksessään, onko kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan
a alakohtaa tulkittava niin, että ajoneuvojen vahinkotarkastukset, joita suorittaa jäsentensä puolesta yhdistys, jonka jäsenet
ovat vakuutusyhtiöitä, ovat vakuutustoimintaa tai vakuutustoimintaan liittyviä vakuutuksenvälittäjän tai vakuutusasiamiehen
suorittamia palveluja.
Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyt huomautukset
- 27
Vakuutustoiminnan käsitteen tulkinnasta Taksatorringen korostaa, että asiassa C-349/96, CPP, 25.2.1999 annetun tuomion (Kok. 1999,
s. I-973) 17 kohdasta ilmenee, että vakuutustoiminta ei rajoitu tiettyyn tapahtumaan liittyvän riskin kattamiseen vakuutussuojalla
vaan ulottuu korvauksen maksamiseen vakuutetulle vakuutustapahtuman toteutuessa. Koska vahinkotarkastus on välttämätön vaihe
vakuutetulle maksettavan korvauksen vahvistamisessa, sitä olisi pidettävä välttämättömänä ja erottamattomana osana vakuutustoiminnan
harjoittamista ja tämän vuoksi sen olisi sisällyttävä kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohdassa mainittuun
vakuutustoiminnan käsitteeseen.
- 28
Taksatorringenin mukaan vahinkotarkastuksen voi sitä paitsi suorittaa Taksatorringenin kaltainen organisaatio tai vakuutusyhtiö
itse ilman, että tällä on merkitystä verovapautukseen nähden (ks. rahoituslaitosten osalta asia C-2/95, SDC, tuomio 5.6.1997,
Kok. 1997, s. I-3017).
- 29
Taksatorringen katsoo, että vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen käsitteen osalta voidaan viitata direktiiviin 77/92/ETY.
Kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ilmenee, että vakuutuksenvälittäjä tai vakuutusasiamies harjoittaa
useiden vakuutusyhtiöiden nimissä tai puolesta toimintaa, joka on muodoltaan muun muassa avustamista vakuutussopimusten hoidossa
ja täytäntöönpanossa erityisesti korvaustapauksissa. Taksatorringenin harjoittama toiminta sisältyy tähän määritelmään niin,
että sitä on pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuna vakuutuksenvälittäjänä tai vakuutusasiamiehenä.
- 30
Skatteministeriet ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsovat, että edellä mainitussa asiassa CPP annetussa tuomiossa
ja asiassa C-240/99, Skandia, 8.3.2001 annetussa tuomiossa (Kok. 2001, s. I-1951) vahvistetaan, että sentyyppisiä vahinkotarkastuspalveluja,
joita Taksatorringen suorittaa jäsenilleen, ei voida pitää
vakuutustoimintana merkityksessä, jossa tätä ilmaisua käytetään kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohdassa.
- 31
Ne korostavat, että vakuutustoiminta edellyttää luonteensa vuoksi vakuutuspalvelun tarjoajan ja henkilön, jonka riskit vakuutuksella
katetaan, eli vakuutetun välistä sopimussuhdetta (ks. em. asia Skandia, tuomion 41 kohta). Tällaista sopimussuhdetta ei ole
Taksatorringenin ja vakuutettujen välillä, koska Taksatorringen ei ole sitoutunut kattamaan riskiä.
- 32
Skatteministeriet väittää, että käsitteellä
[vakuutustoimintaan] liittyvät vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen palvelujen suoritukset tarkoitetaan sellaisten henkilöiden tavanomaisen toimintansa puitteissa suorittamia palveluja, jotka toimivat välittäjinä
vakuutuksenantajan ja vakuutetun välillä vakuutussopimuksia valmisteltaessa ja tehtäessä ja jotka osallistuvat tarvittaessa
niiden hoitoon ja täytäntöönpanoon erityisesti korvaustapauksissa. Taksatorringenin vahinkotarkastustoiminta on kuitenkin
pelkkä alihankintapalvelu sen jäsenille.
- 33
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittää, että Taksatorringenin toiminta ei vastaa direktiivissä 77/92/ETY tarkoitettua
vakuutuksenvälittäjän tai vakuutusasiamiehen toimintaa, jolle ominainen piirre on se, että toiminta saa aikaan välittömän
oikeussuhteen vakuutettujen kanssa.
- 34
Komissio korostaa, että edellä mainitussa asiassa CPP annetun tuomion 16 ja 17 kohdasta ilmenee, että
vakuutustoiminta käsittää sen, että vakuutuksenantaja ottaa vastattavakseen riskistä, joka muutoin kuuluisi vakuutetulle. Palvelu, joka koostuu
vahinkotarkastuksesta, ei kuitenkaan sisällä vastuun ottamista riskistä, vaan se on erillinen palvelu, joka on välttämätön
vakuutustoiminnan harjoittamisessa.
- 35
Komissio väittää käsitteen
vakuutustoimintaan liittyvät vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen palvelujen suoritukset osalta, että Taksatorringenin kaltainen yritys ei ole vakuutuksenvälittäjä eikä vakuutusasiamies eikä sen toimintaa tarkoiteta
direktiivin 77/92/ETY 2 artiklassa olevassa määritelmässä.
Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 36
Aluksi on syytä huomauttaa, että kuudennen direktiivin 13 artiklassa tarkoitettujen vapautusten kuvaamisessa käytettyjä ilmaisuja
on tulkittava suppeasti, koska ne ovat poikkeus siitä yleisestä periaatteesta, jonka mukaan arvonlisäveroa kannetaan jokaisesta
verovelvollisen suorittamasta vastikkeellisesta palvelusta (ks. mm. asia 348/87, Stichting Uitvoering Financiële Acties, tuomio
15.6.1989, Kok. 1989, s. 1737, 13 kohta ja asia C-287/00, komissio v. Saksa, tuomio 20.6.2002, Kok. 2002, s. I-5811, 43 kohta).
- 37
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseiset vapautukset ovat yhteisön oikeuden itsenäisiä käsitteitä, joiden tarkoituksena
on välttää eroavaisuudet arvonlisäverojärjestelmän soveltamisessa eri jäsenvaltioissa (ks. mm. em. asia CPP, tuomion 15 kohta;
em. asia Skandia, tuomion 23 kohta ja em. asia komissio v. Saksa, tuomion 44 kohta).
- 38
Kuudennessa direktiivissä ei määritellä vakuutustoiminnan käsitettä eikä tähän toimintaan liittyvien vakuutuksenvälittäjän
ja vakuutusasiamiehen palvelujen suoritusten käsitettä.
- 39
Vakuutustoiminnan käsitteestä yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin todennut, että vakuutustoiminnalle on yleisesti hyväksytyn
mukaisesti ominaista, että vakuutuksenantaja sitoutuu ennakolta maksettua vakuutusmaksua vastaan suorittamaan vakuutetulle
vakuutustapahtuman sattuessa korvauksen, josta on sovittu sopimusta tehtäessä (ks. em. asia CPP, tuomion 17 kohta ja em. asia
Skandia, tuomion 37 kohta).
- 40
Yhteisöjen tuomioistuin on tosin täsmentänyt, ettei ilmaisulla
vakuutustoiminta tarkoiteta yksinomaan vakuutuksenantajien itsensä suorittamia liiketoimia ja että se on periaatteessa riittävän laaja sisältämään
sellaisen verovelvollisen myöntämän vakuutuksen, joka ei itse ole vakuutuksenantaja mutta joka hankkii ryhmävakuutuksen avulla
tällaisen vakuutusturvan asiakkailleen käyttämällä sellaisen vakuutuksenantajan palveluja, joka sitoutuu vastaamaan vakuutetusta
riskistä (ks. em. asia CPP, tuomion 22 kohta ja em. asia Skandia, tuomion 38 kohta).
- 41
Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin edellä mainitussa asiassa Skandia antamansa tuomion 41 kohdassa todennut, että tämän
tuomion 39 kohdassa olevan vakuutustoiminnan käsitteen määritelmän perusteella palvelun vastaanottajalla on merkitystä määriteltäessä
kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohdassa tarkoitettua palvelun laatua ja että vakuutustoiminta edellyttää
luonteensa vuoksi vakuutuspalvelun tarjoajan ja henkilön, jonka riskit vakuutuksella katetaan, eli vakuutetun välistä sopimussuhdetta.
- 42
On todettava, että Taksatorringenin kaltaisella yhdistyksellä, jonka jäsenet ovat vakuutusyhtiöitä ja joka suorittaa moottoriajoneuvojen
vahinkotarkastuksia jäsentensä puolesta, ei ole sopimussuhdetta vakuutettuihin.
- 43
Mitä tulee Taksatorringenin argumenttiin, joka perustuu edellä mainitussa asiassa SDC annetun rahoituslaitoksia koskevan tuomion
analogiatulkintaan, on riittävää huomauttaa, että toisin kuin tässä viimeksi mainitussa tuomiossa, jossa yhteisöjen tuomioistuimen
oli tulkittava kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan d alakohtaa, jonka 3 ja 5 alakohdassa viitataan yleisesti liiketoimiin,
jotka koskevat tiettyjä pankkitoimintoja, rajoittumatta vain puhtaasti pankkitoimintoihin, 13 artiklan B kohdan a alakohdassa tarkoitetaan
puhtaasti vakuutustoimintaa (ks. em. asia Skandia, tuomion 36 kohta).
- 44
Kun kysymys on siitä, ovatko tällaiset palvelut
näihin liiketoimiin liittyviä vakuutuksenvälittäjän ja vakuutusasiamiehen palvelujen suorituksia, on todettava, kuten julkisasiamies korostaa ratkaisuehdotuksensa 86 kohdassa, että kyseisellä ilmaisulla tarkoitetaan yksinomaan
sellaisten elinkeinonharjoittajien suorittamia palveluja, jotka ovat yhteydessä samalla kertaa vakuutuksenantajaan ja vakuutettuun,
kun otetaan huomioon, että vakuutusasiamies on ainoastaan välittäjä.
- 45
Ilman että direktiivin 77/92/ETY osalta on tarpeen ottaa kantaa siihen, onko termeille
vakuutusasiamies ja
vakuutuksenvälittäjä välttämättä annettava sama tulkinta tässä direktiivissä kuin kuudennessa direktiivissä, on riittävää todeta, että julkisasiamiehen
ratkaisuehdotuksensa 90 ja 91 kohdassa esittämistä syistä Taksatorringenin kaltaisen yhdistyksen toiminta ei täytä direktiivin
77/92/ETY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan eikä sen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytyksiä. Itse asiassa kyseisen direktiivin
2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu avustaminen vakuutussopimusten hoidossa ja täytäntöönpanossa liittyy vakuutuksenottajien
ja vakuutusyhtiöiden saattamiseen yhteen sekä vakuutussopimusten tekemisen valmisteluun, ja kyseisen direktiivin 2 artiklan
1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu avustaminen sisältää valtuudet sitoa vakuutuksenantaja vakuutettuun nähden, jolle vahinko
on aiheutunut.
- 46
Näin ollen ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että kuudennen direktiivin 13 artiklan B kohdan a alakohtaa
on tulkittava niin, että ajoneuvojen vahinkotarkastukset, joita suorittaa jäsentensä puolesta yhdistys, jonka jäsenet ovat
vakuutusyhtiöitä, eivät ole vakuutustoimintaa tai vakuutustoimintaan liittyviä vakuutuksenvälittäjän tai vakuutusasiamiehen
suorittamia palveluja kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä.
Toinen ja kolmas ennakkoratkaisukysymys
- 47
Näillä kahdella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko kuudennen
direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa tulkittava niin, että arvonlisäverovapautuksen myöntäminen kyseisen
säännöksen perusteella pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle yhdistykselle, joka täyttää kaikki muut kyseisen säännöksen
mukaiset edellytykset, on evättävä, jos on olemassa hypoteettinenkin riski, että tämä vapautus aiheuttaa kilpailun vääristymistä.
Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyt huomautukset
- 48
Taksatorringen korostaa, että argumentaatio, jonka mukaan kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa
sovellettaessa on otettava huomioon kilpailun vääristyminen, jonka arvonlisäverovapautus voi aiheuttaa tulevaisuudessa, johtaa
siihen, että kyseinen säännös menettää tarkoituksensa, kun otetaan huomioon, ettei koskaan voida sulkea pois puhtaasti hypoteettista
mahdollisuutta, että kilpailun vääristymistä voi esiintyä jonakin päivänä, riippumatta siitä, onko kyseessä vahinkotarkastustoiminta
vai aivan muunlainen toiminta. Tämä ei voi olla yhteisön lainsäätäjän tarkoitus. Vapautuksen epäämisen edellytyksenä olisi
oltava todellinen ja perusteltu todennäköisyys, joka voisi ilmetä vain, jos osoitetaan, että vapautus aiheuttaisi kilpailun
vääristymisen todellisen tai konkreettisen vaaran.
- 49
Skatteministeriet korostaa, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaan perustuva vapautus on
evättävä aina, kun se voi tosiasiallisesti tai mahdollisesti johtaa kilpailun vääristymiseen. Riittää, että vapautukseen liittyy
mahdollinen riski, että riippumattomat kolmannet tahot pidättäytyvät sijoittautumasta kyseisille palvelumarkkinoille.
- 50
Pääasiassa on selvästi edullista puhtaasti taloudellisista syistä pysyä Taksatorringenin jäsenenä ja antaa tämän suorittaa
kyseiset vahinkotarkastukset sen sijaan, että kyseinen tehtävä annettaisiin riippumattomalle kolmannelle taholle, niin kauan
kuin yhdistyksen jäsenilleen suorittamat palvelut ovat vapautettuja verosta Tanskan veroviranomaisten myöntämien tilapäisten
lupien nojalla. Skatteministerietin mukaan todellinen kilpailu ajoneuvojen vahinkotarkastusmarkkinoilla Tanskassa estyy lupien
vuoksi, eivätkä riippumattomat kolmannet tahot vakavasti harkitse sijoittautumista näille markkinoille.
- 51
Tämä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan tulkinta on tosin suppea, mutta se ei poista säännöksen
tarkoitusta, sillä aina on tilanteita, joissa vapautuksen ei katsota mahdollisestikaan estävän riippumattomia kolmansia tahoja
sijoittautumasta kyseisille markkinoille.
- 52
Tältä osin Skatteministeriet mainitsee erityisesti tilanteen, jossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti mahdollisuutta sijoittautua
markkinoille on erityisesti rajoitettu esimerkiksi sen vuoksi, että kyseisessä lainsäädännössä annetaan tietyille yrityksille
yhteisön lainsäädäntöä noudattaen erityis- tai yksinoikeuksia niiden palvelujen tarjoamiseen, jotka kyseinen jäsenvaltio haluaa
vapauttaa verosta kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan nojalla.
- 53
Skatteministeriet täsmentää, että kun on todettu, että on olemassa mahdollinen vaara, että kuudennen direktiivin 13 artiklan
A kohdan 1 alakohdan f alakohtaan perustuva vapautus aiheuttaa kilpailun vääristymistä, kansallisten veroviranomaisten asiana
ei ole arvioida, onko kilpailun vääristymistä pidettävä epäselvänä. Kansallisten veroviranomaisten on erityisen vaikea suorittaa
kyseistä arviointia, sillä se edellyttää toimialan ja kyseessä olevien markkinoiden kilpailuolosuhteiden syvällistä tuntemusta,
jota veroviranomaisilla ei yleensä ole.
- 54
Komissio korostaa, että ilmaisusta
omiaan johtamaan kilpailun vääristymiseen jo seuraa, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdassa säädetty vapautus on suljettu pois jo
tilanteissa, joissa kilpailun vääristyminen on mahdollista.
- 55
Lisäksi säännöksiä, jotka mahdollistavat toimen jättämisen kuudennen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, on niiden poikkeusluonteen
vuoksi tulkittava suppeasti (ks. em. asia Stichting Uitvoering Financiële Acties kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan
1 alakohdan f alakohdan osalta).
- 56
Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan viimeinen lause rajoittaa siis säännöksen soveltamisalan
ainoastaan tapauksiin, joissa on kiistatonta, ettei vapautus johda tosiasiallisesti eikä mahdollisesti kilpailun vääristymiseen.
Näin ollen tiettyjen palvelujen riippumattomat tarjoajat olisivat samassa verotuksellisessa tilanteessa kuin verosta vapautettua
toimintaa harjoittavien henkilöiden itsenäiset ryhmittymät.
- 57
Tämän tulkinnan mukaan kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdassa tarkoitettua kilpailun vääristymistä
ei olisi, jos investoinnin tyyppi ─ esimerkiksi skanneri lääketieteellisiin tarkoituksiin ─ ja se, että sitä käyttävien
asiakkaiden joukko on rajallinen, saisivat mahdolliset tarjoajat luopumaan ajatuksesta tarjota asianomaisia palveluja kyseiseen toimintaan
liittyvän taloudellisen riskin vuoksi, vaikka muita tarjoajia mahdollisesti olisikin. Sitä vastoin siivouspalveluille myönnetty
vapautus olisi omiaan aiheuttamaan kilpailun vääristymistä, koska kyse ei ole erityisosaamisesta eikä asiakaskunnan rajoittamisesta
tarkasti määriteltyyn alaan.
Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 58
On heti alkuun todettava, että arvonlisäverovapautus sinänsä ei saa olla omiaan aiheuttamaan kilpailun vääristymistä markkinoilla,
joilla kilpailuun joka tapauksessa vaikuttaa sellaisen toimijan läsnäolo, joka suorittaa palveluja jäsenilleen ja joka ei
saa tavoitella voittoa. Vapautuksen epäämisen edellytyksenä on näin ollen oltava, että kilpailun vääristymistä on omiaan aiheuttamaan
yhteenliittymän suorittamien palvelujen vapauttaminen verosta, eikä epäämisen kannalta merkitystä ole sillä, että kyseinen
yhteenliittymä täyttää muut kyseessä olevan säännöksen mukaiset edellytykset.
- 59
Kuten julkisasiamies ratkaisuehdotuksensa 131 kohdassa korostaa, jos kaikesta verotuksesta tai vapautuksista riippumatta ryhmittymät
ovat varmoja jäsenistään koostuvan asiakaskuntansa säilymisestä, ei ole syytä katsoa, että juuri niille myönnetty verovapautus
estää riippumattomia toimijoita pääsemästä markkinoille.
- 60
Lisäksi on syytä todeta, että kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan A kohdassa on tarkoitus vapauttaa arvonlisäverosta
tietyt yleishyödylliset toiminnat. Tällä säännöksellä ei kuitenkaan vapauteta arvonlisäverosta kaikkia yleishyödyllisiä toimintoja,
vaan ainoastaan ne, jotka siinä on lueteltu ja kuvattu aivan yksityiskohtaisesti (ks. mm. asia C-149/97, Institute of the
Motor Industry, tuomio 12.11.1998, Kok. 1998, s. I-7053, 18 kohta ja em. asia komissio v. Saksa, tuomion 45 kohta).
- 61
On tosin selvää, kuten edellä tämän tuomion 36 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kuudennen direktiivin 13 artiklassa
tarkoitettujen vapautusten kuvaamisessa käytettyjä ilmaisuja on tulkittava suppeasti.
- 62
On kuitenkin myös selvää, että kyseisessä oikeuskäytännössä ei ole ollut tarkoituksena määrätä tulkinnasta, joka tekee kyseisten
arvonlisäverovapautusten soveltamisen käytännössä lähes mahdottomaksi.
- 63
Vaikka siis kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan eri kieliversioiden vertaileva tarkastelu osoittaa,
että ilmaisulla
edellyttäen, että tällainen vapautus ei ole omiaan johtamaan kilpailun vääristymiseen ei tarkoiteta ainoastaan kilpailun vääristymistä, jonka vapautus on omiaan aiheuttamaan välittömästi, vaan myös vääristymistä,
jonka se voi aiheuttaa tulevaisuudessa, sen vaaran, että vapautus sinänsä aiheuttaa kilpailun vääristymistä, on kuitenkin
oltava todellinen.
- 64
Tästä seuraa, että arvonlisäverovapautuksen myöntäminen on evättävä, jos on olemassa todellinen vaara, että vapautus sinänsä
voi välittömästi tai tulevaisuudessa johtaa kilpailun vääristymiseen.
- 65
Näin ollen toiseen ja kolmanteen kysymykseen on vastattava, että 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa on tulkittava
niin, että kyseiseen säännökseen perustuva arvonlisäverovapautuksen myöntäminen pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle yhdistykselle,
joka täyttää kaikki muut kyseisen säännöksen mukaiset edellytykset, on evättävä, jos on olemassa todellinen vaara, että vapautus
sinänsä voi välittömästi tai tulevaisuudessa johtaa kilpailun vääristymiseen.
Neljäs ennakkoratkaisukysymys
Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyt huomautukset
- 66
Taksatorringen ja Skatteministeriet korostavat, että momslovin 13 §:n 1 momentin 20 kohdasta ilmenee, että kun on epäilyksiä
siitä, onko vapautus omiaan johtamaan myöhemmin kilpailun vääristymiseen, vapautus voidaan myöntää ajallisesti rajoitettuna.
- 67
Taksatorringen, Skatteministeriet ja komissio ovat samaa mieltä siitä, että mahdollisuus myöntää tällainen tilapäinen vapautus
on kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan mukainen.
Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 68
On todettava, että mikään kuudennessa direktiivissä ei mahdollista päätelmää, jonka mukaan kansallinen lainsäädäntö, jossa
sallitaan tilapäisen vapautuksen myöntäminen, kun on epäselvää, voiko kyseinen vapautus myöhemmin johtaa kilpailun vääristymiseen,
olisi ristiriidassa kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan kanssa edellyttäen, että vapautus uudistetaan
niin kauan kuin asianomainen täyttää mainitun säännöksen mukaiset edellytykset.
- 69
Näin ollen neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö,
jossa sallitaan tilapäisen vapautuksen myöntäminen, kun on epäselvää, voiko kyseinen vapautus myöhemmin johtaa kilpailun vääristymiseen,
ei ole ristiriidassa kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan kanssa edellyttäen, että vapautus
uudistetaan niin kauan kuin asianomainen täyttää mainitun säännöksen mukaiset edellytykset.
Viides ennakkoratkaisukysymys
- 70
Tällä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen
vastattaessa merkitystä sillä, että suurten vakuutusyhtiöiden osalta moottoriajoneuvojen vahinkotarkastukset suorittavat niiden
omat vahinkotarkastajat ja että yhtiöt näin ollen välttävät arvonlisäveron.
Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyt huomautukset
- 71
Taksatorringen korostaa, että arvonlisäveron kannalta tarkasteltuna ei pitäisi olla mitään eroa sillä, suoritetaanko moottoriajoneuvojen
vahinkotarkastus vakuutusyhtiön sisällä vai antaako yhtiö vahinkotarkastuksen Taksatorringenin kaltaisen palvelujen tarjoajan
suoritettavaksi.
- 72
Tältä osin Taksatorringen korostaa, että Tanskassa toimivat suuret vakuutusyhtiöt suorittavat itse moottoriajoneuvojen vahinkotarkastuksen,
kun taas pienten ja keskisuurten yritysten osalta tämä ei ole taloudellisesti mahdollista, koska niiltä puuttuvat tämän edellyttämät
resurssit. Jos kyseisten yritysten on maksettava arvonlisävero Taksatorringenin suorittamista vahinkotarkastuspalveluista,
suuret vakuutusyhtiöt saavat kilpailuedun, koska niiden ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa vahinkotarkastuksistaan.
- 73
Skatteministeriet ja komissio katsovat, että sillä seikalla, että arvonlisäveroa ei makseta suurten vakuutusyhtiöiden palveluksessa
olevien vahinkotarkastajien suorittamista tarkastuksista, ei ole merkitystä kyseessä olevien säännösten tulkinnan kannalta.
Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 74
Tältä osin on korostettava, että ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen antamiensa vastausten yhteydessä tekemässään
analyysissä yhteisöjen tuomioistuin on ottanut huomioon kaikki kyseessä olevien säännösten mukaiset näkökohdat sekä arvonlisäverojärjestelmän
kokonaisuudessaan. Tästä seuraa, että sillä seikalla, että suurten vakuutusyhtiöiden osalta moottoriajoneuvojen vahinkotarkastuksista
huolehtivat niiden omat vahinkotarkastajat ja että yhtiöt välttävät näin ollen arvonlisäveron maksamisen kyseisistä palveluista,
ei voi olla itsenäistä merkitystä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohdan ja 13 artiklan B kohdan
a alakohdan tulkinnan kannalta.
- 75
Näin ollen viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että sillä seikalla, että suurten vakuutusyhtiöiden osalta
moottoriajoneuvojen vahinkotarkastuksista huolehtivat niiden omat vahinkotarkastajat ja että yhtiöt näin ollen välttävät arvonlisäveron
maksamisen kyseisistä palveluista, ei ole merkitystä ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen vastaamisen
kannalta.
Oikeudenkäyntikulut
- 76
Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille sekä komissiolle
aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen
tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen
tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Näillä perusteilla
-
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)
on ratkaissut Østre Landsretin 20.12.2000 tekemällään päätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:
- 1)
Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta ─ yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste
─ 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan B kohdan a alakohtaa on tulkittava
niin, että ajoneuvojen vahinkotarkastukset, jotka suorittaa jäsentensä puolesta yhdistys, jonka jäsenet ovat vakuutusyhtiöitä,
eivät ole vakuutustoimintaa tai vakuutustoimintaan liittyviä vakuutuksenvälittäjän tai vakuutusasiamiehen suorittamia palveluja
kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä.
- 2)
Kuudennen direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan f alakohtaa on tulkittava niin, että kyseiseen säännökseen
perustuva arvonlisäverovapautuksen myöntäminen pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle yhdistykselle, joka täyttää kaikki muut
kyseisen säännöksen mukaiset edellytykset, on evättävä, jos on olemassa todellinen vaara, että vapautus sinänsä voi välittömästi
tai tulevaisuudessa aiheuttaa kilpailun vääristymistä.
- 3)
Pääasiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö, jossa sallitaan tilapäisen vapautuksen myöntäminen, kun on
epäselvää, voiko kyseinen vapautus myöhemmin johtaa kilpailun vääristymiseen, ei ole ristiriidassa kuudennen direktiivin 13 artiklan
A kohdan 1 alakohdan f alakohdan kanssa edellyttäen, että vapautus uudistetaan niin kauan kuin asianomainen täyttää mainitun
säännöksen mukaiset edellytykset.
- 4)
Sillä seikalla, että suurten vakuutusyhtiöiden osalta moottoriajoneuvojen vahinkotarkastuksista huolehtivat niiden omat vahinkotarkastajat
ja että yhtiöt näin ollen välttävät arvonlisäveron maksamisen kyseisistä palveluista, ei ole merkitystä ensimmäiseen, toiseen
ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen vastaamisen kannalta.
Julistettiin Luxemburgissa 20 päivänä marraskuuta 2003.
- 1 –
- Oikeudenkäyntikieli: tanska.