Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

References to this case

Share

Highlight in text

Go

14.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/16


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Finanzgerichts Hamburg (Saksa) on esittänyt 6.5.2010 — ADV Allround Vermittlungs AG, selvitystilassa v. Finanzamt Hamburg-Bergedorf

(Asia C-218/10)

()

2010/C 221/25

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Finanzgericht Hamburg

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ADV Allround Vermittlungs AG, selvitystilassa

Vastaaja: Finanzamt Hamburg-Bergedorf

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (1) (jäljempänä direktiivi 77/388) 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan kuudetta luetelmakohtaa (josta on tullut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2009 saakka, (jäljempänä direktiivi 2006/112) 56 artiklan 1 kohdan f alakohta) tulkittava siten, että ”henkilöstön asettaminen käytettäväksi” käsittää myös sellaisen itsenäisen henkilöstön asettamisen käytettäväksi, joka ei ole palvelun suorittavan yrittäjän palveluksessa palkattuna työntekijänä?

2)

Onko direktiivin 77/388 17 artiklan 1 kohtaa, 2 kohdan a alakohtaa, 3 kohdan a alakohtaa ja 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa (joista on tullut direktiivin 2006/112 167 artikla, 168 artiklan a alakohta, 169 artiklan a alakohta ja 178 artiklan a alakohta) tulkittava siten, että kansallisessa prosessioikeudessa on säädettävä varotoimista, jotta saman palvelun verollisuutta ja siihen liittyvää verovelvollisuutta arvioidaan samalla tavoin palvelun suorittavan ja palvelun vastaanottavan yrittäjän kohdalla, vaikka eri veroviranomaiset ovat toimivaltaisia kummankin yrittäjän osalta?

Vain jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

3)

Onko direktiivin 77/388 17 artiklan 1 kohtaa, 2 kohdan a alakohtaa, 3 kohdan a alakohtaa ja 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa (joista on tullut direktiivin 2006/112 167 artikla, 168 artiklan a alakohta, 169 artiklan a alakohta ja 178 artiklan a alakohta) tulkittava siten, ettei määräaika, jonka kuluessa palvelun vastaanottaja voi vaatia vastaanotetusta palvelusta maksetun veron vähennystä, saa päättyä, ennen kuin palvelun suorittaneen yrittäjän kohdalla on tehty verollisuutta ja siihen liittyvää verovelvollisuutta koskeva lainvoimainen päätös?


(1)  EYVL L 145, s. 1.