Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

References to this case

Share

Highlight in text

Go

24.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 282/3

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Legfelsőbb Bíróság (Unkari) on esittänyt 29.6.2011 — Gábor Tóth v. Nemzeti Adó-és Vámhivatal Észak-magyarországi Regionális Adó Főigazgatósága, Adó-és Pénzügyi Ellenőrzési Hivatal Hatósági Főosztály Észak-magyarországi Kiheleyezett Hatósági Osztályn oikeudellinen seuraaja

(Asia C-324/11)

2011/C 282/06

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Legfelsőbb Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Gábor Tóth

Vastaaja: Nemzeti Adó-és Vámhivatal Észak-magyarországi Regionális Adó Főigazgatósága (Pohjois-Unkarin vero- ja tullihallituksen alueellinen verohallinto), Adó-és Pénzügyi Ellenőrzési Hivatal Hatósági Főosztály Észak-magyarországi Kiheleyezett Hatósági Osztályn (valtion keskushallinnon alaisen Pohjois-Unkarin vero- ja valtiovaraintarkastusviraston paikallistoimisto) oikeudellinen seuraaja

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Loukkaako verotuksen neutraalisuuden periaatetta (yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 9 artikla) sellainen oikeudellinen tulkinta, jonka mukaan laskun vastaanottaja ei voi käyttää vähennysoikeuttaan, jos kunnallinen viranomainen on ennen sopimuksen täyttämistä tai laskun toimittamista poistanut rekisteristä laskun laatineen yksityisen elinkeinonharjoittajan toimiluvan?

2)

Kun otetaan huomioon verotuksen neutraalisuuden periaate, voiko se, ettei laskun toimittanut yksityinen elinkeinonharjoittaja ole rekisteröinyt käyttämiään työntekijöitä (jotka siten tekevät ”pimeää työtä”) ja että veroviranomainen on tästä syystä todennut, että kyseisellä yrittäjällä ”ei ole rekisteröityjä työntekijöitä”, estää laskun vastaanottajaa käyttämästä vähennysoikeuttaan?

3)

Voidaanko laskujen vastaanottajan katsoa toimineen huolimattomasti, jos hän ei tarkista, onko urakassa käytettyjen työntekijöiden ja laskujen toimittajan välillä oikeussuhde ja onko laskujen toimittaja täyttänyt vero-oikeudelliset ilmoitusvelvollisuutensa tai mahdolliset muut kyseisiin työntekijöihin liittyvät velvollisuudet? Voidaanko tätä menettelytapaa pitää sellaisena objektiivisena seikkana, jonka perusteella voidaan osoittaa, että laskujen vastaanottaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että hän osallistui liiketoimeen, joka oli osa arvonlisäverojärjestelmään kohdistuvaa petosta?

4)

Kun otetaan huomioon verotuksen neutraalisuuden periaate, voiko kansallinen tuomioistuin ottaa edellä mainitut seikat huomioon, jos se asiassa tekemänsä kokonaisarvioinnin perusteella toteaa, että laskussa mainittujen oikeushenkilöiden välistä liiketoimea ei tosiasiallisesti ole tapahtunut?

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).