Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

Share

Highlight in text

Go

21.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/7

Kanne 26.4.2012 — Euroopan komissio v. Ranskan tasavalta

(Asia C-197/12)

2012/C 217/13

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: F. Dintilhac ja C. Soulay)

Vastaaja: Ranskan tasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut arvonlisäverodirektiivin (1) ja erityisesti direktiivin 148 artiklan a, c ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole asettanut yleisen verolain (code général des impôts) 262 §:n II momentin 2, 3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien arvonlisäverosta vapauttamisen edellytykseksi vesialusten, joilla kuljetetaan matkustajia korvausta vastaan tai joita käytetään kaupalliseen toimintaan, osalta sitä, että niitä käytetään avomeriliikenteessä

—

Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio väittää kanteessaan, että yleisen verolain (code général des impôts) 262 §:n II momentin 2, 3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien arvonlisäverosta vapauttamisen edellytykseksi vesialusten, joilla kuljetetaan matkustajia korvausta vastaan tai joita käytetään kaupalliseen toimintaan, osalta ei ollut asetettu sitä, että niitä käytetään avomeriliikenteessä. Käyttöä avomeriliikenteessä koskeva edellytys lisättiin Ranskan arvonlisäverosäännöksiin sen jälkeen, kun komissio oli osoittanut Ranskan viranomaisille perustellun lausunnon. Yleisen verolain 262 §:n II momentin 2 kohdan arvonlisäverodirektiivin mukaiseksi saattamisen teki kuitenkin tehottomaksi se, että lainmuutoksen jälkeen julkaistiin ennakkotieto, johon voi vedota suhteessa viranomaisiin ja jossa ei mainita käyttöä avomerellä koskevaa edellytystä, josta laissa kuitenkin on säädetty.

Komission mukaan kyseisen direktiivin noudattamatta jättämistä ei voida perustella millään vastaajan oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä esittämistä perusteluista, jotka liittyvät muun muassa arvonlisäverodirektiivin 148 artiklan a alakohdan suppeaan tulkintaan ja käyttöä avomerellä koskevan edellytyksen kohtuuttoman suppeaan tulkintaan. Lisäksi komissio katsoo, että direktiivin 2006/112 131 artiklalla, johon Ranskan viranomaiset vetoavat, ei voida perustella poikkeussäännösten suppeaa tulkintaa koskevaa periaatetta.

(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).