EU tax law WEB PSM \"K\" - C-214/18

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetulla neuvoston direktiivillä 2006/112/EY ( 1 ) (EYVL 2006, L 347, s. 1 muutoksineen, jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) perustettu arvonlisäverojärjestelmä ja erityisesti direktiivin 1 artikla, 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta ja 73 artiklan, tulkittuna yhdessä 78 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa, sekä siihen perustuva ja unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluva arvonlisäverotuksen neutraalisuuden periaate esteenä tulkinnalle, jonka mukaan ulosottomiehen perimät täytäntöönpanomaksut sisältävät arvonlisäveron osuuden, kun otetaan huomioon tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta 11.3.2004 annetun lain (ustawa o podatku od towarów i usług; konsolidoitu toisinto Dz.U. 2017, järjestysnumero 1221 muutoksineen; jäljempänä arvonlisäverolaki) 29 a §:n 1 momentin ja 6 momentin 1 kohdan sanamuoto, tulkittuna yhdessä ulosottomiehistä ja täytäntöönpanosta 29.8.1997 annetun lain (ustawa o komornikach sądowych i egzekucji; konsolidoitu toisinto Dz.U. 2017, järjestysnumero 1277 muutoksineen) 49 §:n 1 momentin, 35 §:n ja 63 §:n 4 momentin kanssa?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Soveltuuko sellainen tulkinta yhteen unionin oikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan ulosottomiehellä – joka on velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa täytäntöönpanotoimenpiteistään – on tosiasiassa käytettävissään verovelvoitteensa asianmukaiseen täyttämiseen tarvittavat oikeudelliset keinot siinä tapauksessa, että ulosottomies- ja täytäntöönpanolain nojalla peritty täytäntöönpanomaksu sisältää arvonlisäveron osuuden?