Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

References to this case

Share

Highlight in text

Go

15.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 209/28

Kanne 4.6.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Italian tasavalta

(Asia C-244/08)

(2008/C 209/42)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: A. Aresu ja M. Afonso)

Vastaaja: Italian tasavalta

Vaatimukset

—

on todettava, että siltä osin kuin kysymys on arvonlisäveron palautuksesta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneelle verovelvolliselle myös siinä tapauksessa, että tällä on kiinteä toimipaikka, Italian tasavalta ei ole noudattanut jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — maan alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt 6.12.1979 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 79/1072/ETY (1) 1 artiklan mukaisia velvoitteitaan, eikä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteisön alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavaa arvonlisäveron palautusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt 17.11.1986 annetun kolmannentoista neuvoston direktiivin 86/560/ETY (2) 1 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se velvoittaa verovelvollisen, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai kolmanteen valtioon mutta jolla on kiinteä toimipaikka ja joka kysymyksessä olevana ajankohtana tarjosi tavaroita tai palveluja Italiassa, hankkimaan arvonlisäveron palautuksen mainitussa direktiivissä tarkoitettua menettelyä käyttäen sen sijaan, että se voisi tehdä vähennyksen, kun tavaroiden tai palvelujen hankkiminen ei tapahdu Italiassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta vaan suoraan päätoimipaikasta käsin

—

Italian tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Euroopan yhteisöjen komissio vaatii kanteessaan yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että sellainen Italian säännös on yhteisön oikeuden vastainen, jossa velvoitetaan arvonlisävelvollinen, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan mutta jolla on kiinteä toimipaikka Italiassa ja joka on asianomaisena ajankohtana tarjonnut tavaroita tai palveluja Italiassa, hankkimaan arvonlisäveron palautuksen direktiiveissä 79/1072/ETY (kahdeksas arvonlisäverodirektiivi) ja 86/560/ETY tarkoitettua menettelyä käyttäen sen sijaan, että se voisi käyttää tavallista vähentämismenettelyä, josta säädetään direktiivissä 77/388/ETY (3) (kuudes arvonlisäverodirektiivi), niissä tapauksissa, joissa tavaroita ja palveluja ei hankita Italiassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta vaan suoraan ulkomailla sijaitsevasta päätoimipaikasta käsin.

Tällainen säännös, joka merkitsee sitä, että verovelvollisten kannalta velvollisuuksien täyttäminen tulee raskaammaksi, on komission mukaan ristiriidassa kyseisten arvonlisäverodirektiivien säännösten ja taustalla olevien periaatteiden kanssa. Niiden mukaan ulkomaalaisen verovelvollisen, jolla on kiinteä toimipaikka Italiassa, ja joka tästä toimipaikasta käsin harjoittaa liiketoimintaa Italiassa, tulee voida käyttää kuudennessa direktiivissä säädettyä tavanomaista palautusmekanismia myös silloin, kun liiketoimintaa harjoitetaan myös päätoimipaikasta käsin.

(1)  EYVL L 331, s. 11.

(2)  EYVL L 326, s. 4.0.

(3)  Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17.5.1977 annettu neuvoston direktiivi 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1).