EU tax law WEB komissio v. Alankomaat - C-22/15

13.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/2

—

on todettava, ettei Alankomaiden kuningaskunta ole noudattanut yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) (jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) 2 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan ja 133 artiklan, luettuina yhdessä 132 artiklan 1 kohdan m alakohdan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se on vapauttanut arvonlisäverosta laiturien ja venepaikkojen vuokraamisen sellaisten pursiseurojen jäsenille, jotka eivät palvelujensa yhteydessä käytä yhtä tai useampaa palkkaamaansa henkilöä, purjehdus- tai virkistystoimintaan, jota ei voida rinnastaa urheiluun tai liikuntakasvatukseen

—

on todettava, ettei Alankomaiden kuningaskunta ole noudattanut direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan ja 133 artiklan, luettuina yhdessä 132 artiklan 1 kohdan m alakohdan kanssa, mukaisia velvoitteitaan, koska se on rajannut kyseistä vuokraustoimintaa koskevan vapautuksen sellaisissa tapauksissa, joissa laitureita ja venepaikkoja vuokrataan urheilua harrastaville jäsenille ja joissa vuokraustoiminta liittyy läheisesti urheilun harrastamiseen ja on sen kannalta välttämätöntä, pursiseuroihin, jotka eivät palvelujensa yhteydessä käytä yhtä tai useampaa palkkaamaansa henkilöä

—

Alankomaiden kuningaskunta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1.

Jäsenvaltiot velvoitetaan direktiivillä 2006/112/EY vapauttamaan verosta tietyt, läheisesti urheiluun ja liikuntakasvatukseen liittyvät palvelujen suoritukset, joita voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tarjoavat urheiluun tai liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille.

2.

Alankomaiden vuoden 1968 liikevaihtoverolain 11 §:n 1 momentin e kohdassa vapautetaan arvonlisäverosta palvelut, joita urheiluseurat tarjoavat jäsenilleen, pois lukien sellaisten pursiseurojen tarjoamat palvelut, jotka käyttävät palvelujensa yhteydessä yhtä tai useampaa palkkaamaansa henkilöä, silloin, kun kyseiset palvelut perustuvat siihen, että kyseisten henkilöiden avulla suoritetaan toimintoja, jotka liittyvät veneisiin tai laitureiden tai venepaikkojen käyttöön luovuttamiseen.

3.

Komission mukaan kyseinen alankomaalainen verovapautus on samalla liian väljä ja liian tiukka.

4.

Komissio ei ensinnäkään ole samaa mieltä siitä, ettei kyseistä vapautusta ole rajattu vuokraustoimintaan, jota voittoa tavoittelematon yhdistys harjoittaa urheilua harrastaviin jäseniinsä nähden, vaan että se ulottuu myös vuokraukseen sellaisille yhdistyksen jäsenille, jotka käyttävät laiturissa tai venepaikalla olevaa venettä ainoastaan virkistys- tai jopa asuinkäyttöön siten, ettei vene poistu satamasta. Vapautus on komission mukaan tältä osin arvonlisäverodirektiivin 2 artiklan 1 kohdan, 24 artiklan 1 kohdan ja 133 artiklan vastainen.

5.

Komissio ei ole samaa mieltä myöskään siitä, että edellytyksenä sille, että yhdistykset voivat hyötyä vapautuksesta, on se, ettei niillä ole työntekijöitä. Komission mukaan Alankomaat lisää näin ollen lainsäädäntöönsä ehdon, joka menee pitemmälle kuin arvonlisäverodirektiivin 133 artiklassa, luettuna yhdessä 132 artiklan 1 kohdan m alakohdan kanssa, sallitaan.