Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

Share

Highlight in text

Go

16.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 381/15


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság (Unkari) on esittänyt 18.8.2015 – Signum Alfa Sped Kft. v. Nemzeti Adó- és Vámhivatal Kiemelt Adó- és Vám Főigazgatóság

(Asia C-446/15)

(2015/C 381/18)

Oikeudenkäyntikieli: unkari

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Signum Alfa Sped Kft.

Vastaaja: Nemzeti Adó- és Vámhivatal Kiemelt Adó- és Vám Főigazgatóság

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko arvonlisäveron vähentämistä koskevia direktiivin 2006/112 (1) säännöksiä tulkittava siten, että veroviranomainen voi vaatia yleisesti verovelvollista, joka haluaa käyttää arvonlisäveron vähennysoikeuttaan, tarkistamaan, jottei veronviranomainen pitäisi liiketoimintaa tekaistuna, onko palveluista, joiden osalta vähennysoikeutta halutaan käyttää, annetun laskun laatijalla ollut käytettävissään kyseisen palvelun suorittamiseen tarvittavat henkilöresurssit ja aineelliset resurssit sekä kyseisen palvelun suorittamishetkellä että asian tarkistamishetkellä ja onko laskun laatija täyttänyt arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat velvollisuutensa, tai esittämään laskun lisäksi muita liiketoimeen liittyviä asiakirjoja, joissa ei ole muotovirheitä? Voidaanko vaatia, ettei laskun laatijan harjoittamassa liiketoiminnassa saa ilmetä mitään sääntöjenvastaisuuksia arvonlisäveron vähennysoikeuden perustana olevan liiketoimen suorittamisen eikä myöskään verotarkastuksen yhteydessä?

2)

Jos veroviranomainen toteaa ensimmäisessä kysymyksessä mainitut seikat huomioon ottaen, että vaikka liiketoimi on toteutunut, laskun sisältö on epäuskottava, koska kyseinen liiketoimi ei ole toteutunut laskuun merkittyjen osapuolten välillä, voidaanko vaatia, kun todistustaakka on yleissäännön mukaan veroviranomaisella, että veroviranomaisen on selvitettävä niin ikään, ketkä ovat tällöin suorittaneet kyseisen liiketoimen ja kuka on laatinut laskun, vai voiko veroviranomainen evätä vähennysoikeuden, jota verovelvollinen haluaa käyttää, hankkimatta pitävää näyttöä mainituista tosiseikoista, jos asiaan ei liity tietoja tai seikkoja, joista kävisi ilmi asianomaisen kolmannen henkilön nimi ja asema, vaan perustana ovat ainoastaan veroviranomaisen itsensä esittämät toteamukset asiasta?

3)

Onko arvonlisäveron vähentämistä koskevia direktiivin 2006/112 säännöksiä tulkittava siten, että veroviranomainen voi evätä arvonlisäveron vähennysoikeuden tutkimatta riittävän huolellisuuden noudattamista perustamalla ratkaisunsa käytännössä objektiiviseen vastuuseen, vaikkei se kiistä laskuun merkityn liiketoimen toteutumista ja lasku täyttää muodollisesti lainsäädännön vaatimukset, sillä perusteella, että koska liiketoimi ei ollut toteutunut laskuun merkittyjen osapuolten välillä, riittävän huolellisuuden tutkimista koskevaa velvollisuutta ei automaattisesti tarvitse täyttää laskun sisällön epäuskottavuuden vuoksi, vai onko tällöin niin, että vähennysoikeuden epäävällä veroviranomaisella on niin ikään velvollisuus osoittaa, että verovelvollinen, joka haluaa käyttää verovähennysoikeuttaan, on ollut tietoinen sopimuksen toisena osapuolena olevan yrityksen sääntöjenvastaisesta toiminnasta, tässä tapauksessa veronkierrosta, tai ollut myös osallisena tällaisessa sääntöjenvastaisessa toiminnassa?

4)

Mikäli edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko arvonlisäveron vähentämistä koskevien direktiivin 2006/112 säännösten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettujen verotuksen neutraalisuuden periaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaista tulkita oikeussääntöjä niin, että laskun vastaanottajan riittävän huolellisuuden noudattaminen voidaan tutkia vain, jos voidaan osoittaa, että suoritus on toteutunut osapuolten välillä, eli jos liiketoimi on toteutunut osapuolten välillä laskussa määritetyllä tavalla, ja jos kyseessä ovat ainoastaan muun tyyppiset virheet, kuten muotovirheet, kun otetaan huomioon erityisesti se, että kansallisessa vero-oikeudessa on säännöksiä, jotka koskevat muotovirheitä sisältäviä laskuja sekä laskuja, jotka on laadittu ilman, että liiketoimi olisi toteutunut?


(1)  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL L 347, s. 1).