Available languages

Taxonomy tags

Info

References in this case

References to this case

Share

Highlight in text

Go

24.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 256/8

Kanne 23.7.2009 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Saksan liittotasavalta

(Asia C-284/09)

2009/C 256/15

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: R. Lyal ja B.-R. Killmann)

Vastaaja: Saksan liittotasavalta

Vaatimukset

—

On todettava, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut EY 56 artiklan mukaisia velvoitteitaan siinä tapauksessa, että direktiivissä 90/435 (1) säädettyä emoyhtiön vähimmäisosuutta tytäryhtiön pääomasta ei ole saavutettu, ja — siltä osin kuin kyse on Islannin tasavallasta ja Norjan kuningaskunnasta — Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 40 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se verottaa ankarammin sellaiselle yhtiölle jaettuja osinkoja, jonka kotipaikka on jossakin toisessa jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueella, kuin sellaiselle yhtiölle jaettuja osinkoja, jonka kotipaikka on Saksan liittotasavallassa.

—

Saksan liittotasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Tämän kanteen kohteena on Saksan osinkoverolaki. Saksan tuloverolain säännöksissä säädetään, että Saksassa yleisesti verovelvollisten emoyhtiöiden

Tämän perusteella saksalaiset emoyhtiöt vapautetaan taloudellisesti lähdeverosta. Saksan tuloverolain säännösten mukaan Saksassa yleisesti verovelvollisilla emoyhtiöillä on mahdollisuus vähentää yhteisöverostaan niiden verotusmenettelyssä maksettu lähdevero. Tämän perusteella saksalaiset emoyhtiöt vapautettiin lähdeverosta. Saksassa rajallisesti verovelvollisilla emoyhtiöillä on puolestaan mahdollisuus vapautua täydellisesti lähdeverosta ainoastaan silloin, kun kysymyksessä olevalla emoyhtiöllä on direktiivissä 90/435 säädettyä vähimmäisosuutta vastaava osuus tytäryhtiön pääomasta. Jos emoyhtiöllä ei ole kyseistä vähimmäisosuutta, rajoitetusti verovelvollisten emoyhtiöiden ei ole mahdollista saada vapautusta samalla tavalla kuin yleisesti verovelvollisten emoyhtiöiden. Tämän lainsäädännön johdosta muista jäsenvaltioista peräisin olevien emoyhtiöiden osingonjakoa Saksassa kohdellaan verotuksellisesti eri tavalla kuin Saksassa yleisesti verovelvollisten emoyhtiöiden osingonjakoa.

Komission mielestä tällainen erilainen kohtelu ei ole yhteensoveltuvaa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen kanssa, koska sillä saatetaan saada muissa jäsenvaltioissa tai ETA:ssa asuvat verovelvolliset luopumaan tekemästä investointeja Saksassa.

EY:n perustamissopimuksessa ja ETA-sopimuksessa taatusta pääomien vapaan liikkuvuudesta seuraa, että jos jäsenvaltio myöntää etuja osinkojen verotuksen osalta, näitä etuja ei saa rajoittaa koskemaan pelkästään kotimaisen osingonsaajan verotusta. Komission mukaan on vältettävä se, että kotimaisia osingonsaajia ja muista jäsenvaltioista tai ETA-valtioista peräisin olevia osingonsaajia kohdellaan verotuksellisesta eri tavalla. Kotimaassa myönnetyt veroedut on ulotettava koskemaan myös muista jäsenvaltioista tai ETA-valtioista peräisin olevia osakkeenomistajia. Silloin kun asianomainen jäsenvaltio on myös tehnyt muiden jäsenvaltioiden kanssa sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, kuten esillä olevassa asiassa, kyseinen jäsenvaltio voi vedota tähän sopimukseen ainoastaan, jos mainitun sopimuksen vähennystä koskevissa määräyksissä hyvitetään täysimääräisesti muista jäsenvaltioista tai ETA-valtioista peräisin olevien osakkeenomistajien mahdollinen taloudellinen ketjuverotus samalla tavalla sen omassa verojärjestelmässä kotimaisten osakkeenomistajien osalta.

Näin ei ole kuitenkaan asia Saksan muiden jäsenvaltioiden kanssa tekemien sopimusten osalta. Kyseisissä sopimuksissa määrätään tosin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi säännöistä, jotka koskevat Saksan lähdeveron vähentämistä emoyhtiön jäsenvaltion verorasituksesta. Vähennettävä määrä ei kuitenkaan saa ylittää sitä ennen vähennystä lasketun veron osaa, joka kannetaan Saksassa saaduista tuloista. Vähennys on näin ollen rajoitettu, ja tässä sopimuksessa ei ole määräyksiä kyseisen jäsenvaltion verorasituksen ja Saksan lähdeveron välisestä erosta johtuvien mahdollisten varojen palauttamisesta eikä se näin ollen ole mahdollista.

Siltä osin kuin on kyse esillä olevan noudattamatta jättämisen mahdollisesta oikeuttamisperusteesta, komissio huomauttaa, ettei Saksa ole oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana esittänyt mitään yleistä etua koskevaa pakottavaa syytä, jolla riidanalainen verojärjestelmä voitaisiin perustella.

(1)  Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23.7.1990 annettu neuvoston direktiivi 90/435/ETY, EYVL L 225, s. 6.